Kädessä on 27 pientä jänteiden, nivelten ja lihasten yhdistämää luuta, jotka takaavat käden yhtenäisen toiminnan monimutkaisesta kokonaisuudesta huolimatta.
Luut ja lihakset toimivat yhdessä ja antavat kädelle voimaa, nivelet takaavat liikkuvuuden, ja hermot tuottavat tuntoaistin.
Rannekanavaoireyhtymä, jota kutsutaan myös karpaalitunnelisyndroomaksi, viittaa tilanteeseen, jossa käden peukalonpuoleista osaa hermottava keskihermo puristuu tai ahtautuu rannekanavassa kämmenen alueella. Tämän tilanteen yleisimpiä oireita ovat peukalon, etusormen, keskisormen ja nimettömän sormen alueen puutuminen tai tunnottomuus. Yleensä tämä oireyhtymä johtuu paikallisesta traumasta tai pitkäaikaisesta staattisesta rasituksesta.
Rannekanavaoireyhtymän hoidettavuus riippuu suuresti oireiden syystä. Voimakkaat traumaperäiset tilanteet saattavat vaatia leikkaushoitoa, kun taas muut tilanteet ovat yleensä hyvin hoidettavissa manuaalisesti. Tämän oireyhtymän taustalla on yleensä värttinäluun kierteinen virheasento, ja hoidon tavoitteena on usein palauttaa rannekanavan normaali toiminta ja helpottaa hermon puristusta.
De Quervainin tauti, jota kutsutaan myös peukalon jännetupintulehdukseksi, on tila, jossa jännettä ympäröivä jännetuppi tulehtuu ja turpoaa. Tulehduksen seurauksena jänne ei pääse liikkumaan sujuvasti jännetupen sisällä, mikä aiheuttaa kipua ja vaivaa. Tämä tulehdus johtuu yleensä rasituksesta ja toistuvista voimaa vaativista liikkeistä, ja se on tavallinen esimerkiksi työtehtävissä, joissa peukalon alueelle kohdistuu toistuvaa rasitusta.
Manuaalisen hoidon osalta peukalon jännetupintulehduksen hoidossa on tärkeää ottaa huomioon mahdolliset liittyvät tekijät, kuten rannekanavan oireyhtymä, värttinäluun, sisäranneluiden ja peukalontyvinivelen virheasennot ja ongelmat. Koska tämä tila johtuu usein rasituksesta ja virheasennoista, se on yleensä hyvin hoidettavissa manuaalisesti, kunhan nämä tekijät otetaan huomioon hoidon suunnittelussa.
"Hiirikäsi" ei ole varsinaisesti lääketieteellinen diagnoosi, vaan se toimii yleisnimityksenä erilaisille käsivarren rasitusperäisille oireille. Tämä termi voidaan liittää erilaisiin vaivoihin, kuten tenniskyynärpää, golffarin kyynärpää, De Quervainin tauti ja rannekanavaoireyhtymä. Vaikka "hiirikäsi" -termiä liitetään yleisesti tietokoneen käyttöön ja näppäimistön hiiren käyttöön, voivat nämä oireet johtua myös muunlaisesta käsien kuormituksesta.
Manuaalisen hoidon näkökulmasta rasitusperäiset ongelmat ovat yleensä hyvin hoidettavissa, mutta niiden taustalla olevat tekijät voivat olla monimutkaisia ja vaihdella yksilöllisesti. Ongelmien hoitaminen edellyttää usein koko käsivarren alueen tarkastelua ja ongelman juurisyiden selvittämistä. Koska "hiirikäsi" voi johtua erilaisista tekijöistä ja niiden yhdistelmistä, on tärkeää huomioida kokonaisvaltainen hoito, joka purkaa käsivarren ongelmaketjut.
Sormien puutuminen ei ole itsessään varsinainen lääketieteellinen diagnoosi, vaan se on yleistermi, joka viittaa oireeseen. Sormien puutuminen voi johtua monista eri tekijöistä, ja sen taustalla voi olla useita eri sairauksia tai tiloja. Ongelman juurisyy voi liittyä esimerkiksi rannekanavanoireyhtymään, golfkyynärpäähän, tenniskyynärpäähän, olkapään ongelmiin, rinta- tai niskarangan hermopuristuksiin. Puutuminen voi olla peräisin rasituksesta, traumasta tai jopa välilevyn pullistumasta.
Manuaalisen hoidon näkökulmasta sormien puutumista voidaan hoitaa tehokkaasti, kunhan oireiden juurisyy tunnistetaan. Puutumisen syy voi vaihdella yksilöllisesti, ja hoito tulee suunnitella sen perusteella. Välilevyn pullistumat ja suuremmat traumaperäiset puutumiset voivat olla haastavampia hoidettavia, mutta muuten sormien puutuminen on yleensä hyvin hoidettavissa oleva ongelma. Tärkeää on paikallistaa ongelman lähtökohta ja suunnitella hoito sen perusteella.
Lähteet:
Parantajan tie, 4. painos 2004, Ihmisen Fysiologia ja anatomia 12-.14 painos 2002
www.fysios.fi, www.selkakuntoutus.fi, www.si-nivel.net, www.juttaaalto.fi, www.voltaren.fi, www.kaypahoito.fi, www.mehilainen.fi, wwwterveyskirjasto.fi, www.respecta.fi, www.klinik.fi, OpenAI. "ChatGPT: A Large-Scale Generative Language Model." 2021.
